Sensorimittauksella olosuhdedataa Eteläportin virtuaalialustalle

Eteläportin XaaS-hankkeen IoT-kokeilussa testattiin sensoridatan keräämistä ja siirtämistä sekä datan hyödyntämistä ja visualisointia Eteläportin virtuaalialustalla. Kokonaiskuvaa rakentavan pilotin case-kohteena toimi Päijät-Kumin varastokiinteistö.

Olosuhdedatan kerääminen on arkipäivää jo monella alalla ja yrityksessä. Dataa hyödynnetään esimerkiksi tuotanto- ja työskentelyolosuhteiden valvonnassa ja poikkeamien tunnistamisessa tai esimerkiksi työprosessien suunnittelussa. Mutta miten hyödyntää dataa avoimesti laajemman kokonaisen teollisuusalueen kehittämisessä? 

Eteläportti-XaaS-hanke toteutti 2023 IoT-kokeilun, jossa kohdekiinteistönä toimineesta Päijät-Kumista mitattiin sensorein olosuhdedataa, joka siirrettiin Elisan pilvipalveluun ja sieltä Eteläportin virtuaalialustalle. Sensorit tuottivat perustietojen (lämpötila ja ilmankosteus) lisäksi tarkkaa tietoa, jonka perusteella esimerkiksi hiilidioksiditasoista pystyttiin päättelemään liikkeen aukioloajat ja renkaanvaihtokauden ajoittuminen.

Elisan IoT-palvelulla sensorointi nopeasti käyttöön 

Olosuhdemittausten toteuttaminen perinteisenä projektina voi olla varsin suuritöinen. Eteläportin pilotissa hyödynnettiin Elisa Business IoT -palvelua, jonka käyttöönotto vei vain muutaman päivän. Palvelu on myös erittäin kustannustehokas suhteessa projektitoteutukseen.

– Palvelu sisältää sensorit ja niiden asennuksen, tietoturvalliset yhteydet sekä datan keräämisen pilveen, mistä käyttäjät voivat hallinnoida ja jakaa tietoa haluamiinsa järjestelmiin, Elisan Liiketoimintaratkaisut-yksikön BI-, data- ja analytiikkatuotepäällikkönä työskentelevä Mika Vääräniemi kertoo.

– Palvelumme on rakennettu tietoturvalliseksi niin, että asiakas voi seurata omaa dataansa ja generoida datan käsittelyyn oikeuttavat avaimet, ja luovuttaa ne valitsemilleen osapuolille.

Komponenttipula viivästytti jonkin verran pilotin aloitusta. Projekti saatiin käyntiin alkuvuodesta 2023 ja jatkui heinäkuun 2023 loppuun. Päijät-Kumin kiinteistöön asennettiin kuusi paikanninta ja yhdeksän olosuhdesensoria, jotka mittasivat lämpötilaa, kosteutta ja CO2-pitoisuuksia.
 
– Päijät-Kumin osalta seurattiin renkaiden varastointiolosuhteita, kuten pysyykö lämpötila tasaisena vai tapahtuuko siinä vaihtelua, Vääräniemi kuvailee.
Mittausdata tallentui Elisan pilveen, mistä se siirtyi Process Geniuksen ylläpitämään Eteläportin virtuaalialustaan tarkoitusta varten toteutettujen rajapintojen kautta. 

– Eteläportin kaltaisissa tapauksissa kokonaiskuvaa hyödyttäisi laajempi seuranta, missä kokonaisuuteen liitetään useita kohteita, ja tieto on julkisesti saatavilla kaikille osapuolille. Silloin on mahdollista tehdä yritysten mittaustulosten kesken vertailua ja suunnitella kehitystoimenpiteitä, Vääräniemi ideoi.

Pilotista tukea ja ideoita virtuaalialustan jatkokehitykseen

Myös Eteläportin virtuaalialustan kehitystyöstä vastaavan Process Geniuksen muotoilujohtaja Mikko Myyry korostaa, että tavoitteena oli testata teknologian yhdistämistä ja datan visualisointia virtuaalialustalle.
 
– Pilotin johtopäätöksenä oli, että voimme luoda yleiskäsityksen sensoriteknologian hyödyntämisestä esimerkiksi energiatehokkuutta, tuotantoa ja työhyvinvointia tukevien käytäntöjen kehittämiseksi.

– Mittasimme perusasioita, eli ilmankosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta, mutta näiden lisäksi olisi tietysti mahdollista mitata myös esimerkiksi valaistusta ja melutasoja, joilla on iso rooli työhyvinvoinnin kehittämisessä, hän kertoo.

Sensorimittauksella on mahdollista ennakoida ympäristöolosuhteissa tapahtuvia muutoksia ja asettaa hälytysarvoja virtuaalialustaan, jolloin käyttäjä saa tiedon muutoksesta. Sensoreilla voidaan varmistaa olosuhteiden tasalaatuisuus, millä on usein merkitystä esimerkiksi tuotteiden laadunvarmistuksessa.

– Tuotannon näkökulmasta historia- ja olosuhdedataa voidaan hyödyntää esimerkiksi reklamaatiotilanteissa, jolloin voidaan tarkastella, onko olosuhteissa ollut laatueron selittäviä poikkeavuuksia, Myyry antaa esimerkin. 

Päijät-Kumin mittauksista saatiin oppia myös tulevia hankkeita ajatellen.
– Pilotin pohjalta pystymme jatkossa huomioimaan paremmin esimerkiksi sensoreiden määrän ja sijoittelun vaikutuksia mitattaviin parametreihin, sekä suunnittelemaan haluttuja käyttötapauksia ja tekemään tarkempia lähtöoletuksia, Myyry sanoo.

Hän muistuttaa, että sensoreilla voidaan kerätä hyödyllistä dataa myös kiinteistöjen ulkopuolella.

– Esimerkiksi liikkumisen ja liikennevirtojen seuranta tarjoaisi kiinnostavaa dataa digitaaliseen kaksoseen – minne ja milloin muodostuu solmukohtia ja ruuhkapiikkejä, ja miten esimerkiksi eri liikennevälineitä käytetään Eteläportin alueelle saapumiseen ja siellä liikkumiseen.

Eteläportista älykkäiden teollisuusympäristöjen edelläkävijä

Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluiden projektipäällikkö Heikki Kinnunen ja kehittämisasiantuntija Piija Äijänen muistuttavat, että digitalisaatiota hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän. Eteläportin alueesta kehitetään johdonmukaisesti teollisuuden älykästä ympäristöä. 

– Olemme nyt tutkineet Eteläportissa, millä tavoin aluekehittämistä voidaan tukea ja vauhdittaa tuomalla kokeiltavaksi ja testattavaksi erilaisia digitaalisia työkaluja. Kehittämisen perustana ovat olleet resurssien yhteiskäyttö, vähähiiliset ratkaisut ja uudet kiertotalouden liiketoimintamallit, he kertovat. 

– Jotta aluekehittämisessä voidaan saavuttaa jotain uutta tapaa toimia, on digitaalisten työkalujen ja -alustojen kehittämistä vietävä tarmokkaasti eteenpäin. Ilman digitaalista alustaa Eteläporttikin olisi vain yksi teollisuusalue muiden joukossa. Meidän tavoitteemme on kuitenkin olla tässä asiassa suunnannäyttäjä ja edelläkävijä, Kinnunen ja Äijänen täsmentävät.

Teksti: Annukka Ollitervo
Kuva: Ari Heinonen

Eteläportti-XaaS-hanke toteutti 1.9.2022 -31.7.2023 IoT-kokeilun Päijät-Kumi Oy:ssä. Kiinteistöön asennettiin 10 kpl olosuhdesensoreita, jotka mittasivat lämpötilaa, kosteutta ja CO2-pitoisuuksia. Sensoridata kerättiin Elisalta hankittuun pilvipalveluun, mistä se siirrettiin keväästä 2023 alkaenProcess Geniuksen Data Provider -työkalun avulla REST-rajapinnan kautta Eteläportin virtuaalialustaan. Kokeilu oli osa Eteläportin digitaalisen kaksosen kehittämistyötä. Hanketta rahoittivat Keski-Suomen Ely-keskus (EAKR), Jyväskylän kaupunki ja Muuramen kunta.